Takaisin

Velkaneuvonta ry
c/o Asianajotoimisto Pekka Lindberg Ky
Vihertie 44 A1, 01620 VANTAA
Puh. 09-878 3768, fax 09-878 3712
pekka.lindberg@asianajo-lindberg.com

Oikeusministeriö
Lainvalmisteluosasto/Yksityisoikeuden yksikkö
Lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki
Erityisasiantuntija Riitta Hämäläinen

 

Asia: Lausunto Yrityssaneerauslain tarkistustyöryhmän mietinnöstä

Velkajärjestelyn saaneista henkilöistä 1/3 on ollut entisiä tai edelleen liiketoimintaa harjoittavia yrittäjiä taikka toisen (yleensä läheisen) yritystoiminnan takia velkaantuneita takaajia. Erityisesti 1990–luvun alun lama johti suuret määrät yrityksiä ja yrittäjiä konkurssiin. Laman kaatamille yrittäjille ainoa keino vapautua henkilökohtaiselle vastuulle jääneistä suurista veloista oli joko virallinen, tai myöhemmin myös vapaaehtoinen velkajärjestely.

Moni perinteinen ja vahvan taseenkin omannut yritys ei kestänyt laman aiheuttamaa kysynnän laskua ja vakuusomaisuuden arvojen romahdusta. Jälkikäteen arvioiden voidaan kysyä, kuinka paljon yrityksiä olisi voitu pelastaa, jos velkojat olisivat pidentäneet oleellisesti velkojen maksuaikatauluja ja kohtuullistaneet korkoja. Tähän olisi antanut mahdollisuuden vuonna 1993, velkajärjestelylain kanssa samaan aikaan, voimaan tulleen yrityssaneerauslain periaatteiden soveltaminen. Huomattavan pieni joukko vaikeuksiin joutuneista yrityksistä osasi hakea turvaa yrityssaneerauslain mukaisesta menettelystä. Monet yrityssaneerausta hakeneista pelastuivat, joukossa isoja ja huomattavia työntekijämääriä työllistäneitä yrityksiä. Niidenkin ajautuminen konkurssiin olisi aiheuttanut huomattavia lisäkustannuksia muutenkin jo raskautetulle yhteiskunnalle.

 

Tietoa yrityssaneerauksen mahdollisuudesta lisättävä

Eräs syy sille, ettei yrityssaneeraukseen laman oloissa turvauduttu laajemmin, on varmasti ollut tietämättömyys tästä mahdollisuudesta. Velkajärjestelylakia tehtiin laajasti tunnetuksi, mutta yrityssaneerauslaista ei tiedottanut kukaan. Maksukyvyttömyystyöryhmän mietinnössä todettiin, että erityisesti pk-yrityksissä ei edelleenkään tiedetä riittävästi yrityssaneerauksen mahdollisuuksista. Yrityssaneerauslain tarkistustyöryhmä (YRSA–ryhmä) on myös kiinnittänyt tähän asiaan huomiota.

Velkaneuvonta ry katsoo, että lainsäätäjän tehtäviin kuuluu myös yrityssaneerauksen osalta varmistaa ja valvoa, että lain olemassaolosta ja yrityssaneerauksen mahdollisuudesta tiedotetaan riittävällä tavalla. Valtio ei voi jättää tiedottamista ei pelkästään esim. yrittäjäjärjestöjen vapaaehtoisuuden varaan. Kokemus on osoittanut, ettei tällä tavalla ole saatu riittävästi tietoa jaetuksi. Lainsäätäjän tulee huolehtia aivan erityisesti siitä, että valtion omat organisaatiot (esim. verohallinto) tuntevat lain ja soveltavat sitä aina, kun tämä on mahdollista toteuttaen aktiivisesti EU:n ns. Early Warning –periaatetta. Tämä on tärkeä osa yrityssaneerauksen mahdollisuudesta tiedottamista. Talous- ja velkaneuvonta on valmis osallistumaan yrityssaneerauksen mahdollisuudesta tiedottamiseen, mutta tähän on annettava myös resursseja.

 

Hoitoonohjaus järjestettävä

Velkaneuvojilla on huomattava kokemus yrittäjien velkojen järjestelyistä, kun on kyse liiketoimintansa päättäneestä yrittäjästä tai edelleen toimintaansa jatkavan yrittäjän yksityisveloista. Talous- ja velkaneuvontaan on vuosien varrella hakeutunut koko ajan myös yrittäjiä, joilla on ongelmia sekä yritys- että yksityistaloudessa. Talous- ja velkaneuvonnalla ei ole yleensä ollut mahdollisuutta auttaa heitä, jollei yrittäjä itse ole lähtenyt siitä, että hän lopettaa yritystoiminnan. Satunnaisesti velkaneuvojat ovat saattaneet ohjata yrittäjiä, joiden yritystoiminta on näyttänyt mahdolliselta jatkaa tms. kääntymään jonkun yksityisen asiantuntijan tai yrittäjäyhdistyksen puoleen. Vuosien varrella on suuri joukko yrittäjiä jäänyt vaille asiaan kuuluvaa arviota hänen yritystoimintansa jatkamismahdollisuuksista. Oman ryhmänsä näistä ovat muodostaneet ammatin- ja elinkeinonharjoittajat, joiden kohdalla yrityssaneeraus on ainoa velkajärjestelymahdollisuus, jos sekä yritystoiminnasta että yksityiselämän puolelta on velkoja eikä yritystoimintaa lopeteta.

Niissä tapauksissa, joissa yrittäjät ovat jääneet talous- ja velkaneuvonnan ulkopuolelle, heille ei ole ollut tarjolla vastaavaa julkisesti tai muuten kattavasti järjestettyä asiantuntija-apua.

Velkaneuvojat eivät ole jääneet vain odottelemaan, että heidän yrittäjäasiakkailleen organisoitaisiin jostain apua. Lahden talous- ja velkaneuvonta käynnisti vuoden 2005 syksyllä kokeilun, jossa velkaneuvontaan hakeutuneelle yrittäjäasiakkaalle tarjottiin mahdollisuus saada ilmainen asiantuntija-arvio hänen yritystoimintansa tilasta ja toiminnan tervehdyttämismahdollisuuksista. Runsaan puolen vuoden aikana saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Yrityssaneerausyhdistys ry:n kanssa on yrittäjille tarjottu mahdollisuus maksuttomaan alkuanalyysiin, jonka perusteella yrittäjä itse on voinut päättää jatkotoimenpiteistä. 1/5 kokeilun piiriin tulleista yrittäjistä on päättänyt lopettaa yritystoiminnan, pääosa on eri tavoin jatkanut sitä. Lahden kokeilu tarjoaa merkittävän välineen yrittäjyyden tukemiselle. Ilmeisten hyötyjen lisäksi on havaittu, että velkaneuvontaan hakeutuvat ovat myönteisesti valikoituneita: hakeutuminen ei tapahdu ”viime tipassa”, motivaatio tilanteen todelliselle selvittämiselle ja korjaamiselle on korkea, samoin esimerkiksi valmius ryhtyä yrityssaneerausmenettelyn valmistelun mukaiseen maksukäyttäytymiseen.

Kokeilun perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että yhteiskunnan panostuksia talous- ja velkaneuvontaan on mahdollista hyödyntää myös yrittäjyyden riskien pehmentämiseksi. Velkaneuvonta ry ja Yrityssaneerausyhdistys ry kartoittavat parhaillaan valmiuksia laajentaa Lahden kokeilua jo kuluvan vuoden aikana alueellisesti, mikä onnistuessaan voisi johtaa koko maan kattavan järjestelmän toteuttamiseen.

 

Velkaneuvonta ry pitää tärkeänä, että talous- ja velkaneuvonnan piirissä voitaisiin yrittäjiä koskeva hoitoon ohjaus laajentaa koko maata kattavaksi. Velkahallintatyöryhmän esitys (Velkahallintaohjelma, osa I s. 20), että talous- ja velkaneuvontaan tulee jokaisessa läänissä ja viidessä suurimmassa kaupungissa palkata erityisesti toimivien yrittäjien neuvontatoimintaan erikoistuneita talous- ja velkaneuvojia, tulee toteuttaa pikaisesti. Myös muunlaisia, esimerkiksi yrittäjäyhdistysten ylläpitämiä, hoitoonohjausmenettelyjä tarvitaan. Kunnollisten ja tunnettujen järjestelmien olemassaolo mahdollistaa sen, että voidaan aktiivisesti vähentää niiden yritysten osuutta, jotka reagoivat saneerausmahdollisuuteen vasta konkurssin vireillä ollessa. Hoitoonohjausjärjestelmiä tulisi kehittää myös velkojien ulottuville, jolloin ne puhtaasti omalla valinnallaan voivat vaikuttaa siihen, että vaikeuksiin joutuneen yrityksen hoitaminen aloitetaan mahdollisimman aikaisin. Yrityssaneerauslain jatkovalmistelussa tulisi ainakin perusteluissa kiinnittää tähän asiaan erityistä huomiota ja kertoa Lahden kokeilun myönteisistä tuloksista.

 

Itsensä työllistävien asemassa vakavia puutteita

Itsensä työllistämisen lisäämistä pidetään nykyään yhtenä tärkeimmistä työllisyyttä edistävistä keinoista. Maksukyvyttömyystyöryhmän mietinnöstä oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa Velkaneuvonta ry jo kiinnitti huomiota itsensä työllistäviin pienyrittäjiin, jotka velkaongelmissa voivat joutua väliinputoajiksi yksityishenkilön velkajärjestelyn ja yrityssaneerauksen välisellä raja-alueella jääden helposti ilman kummankaan menettelyn tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedottamisen lisäämistä ei voi pitää yksin riittävänä keinona tilanteen korjaamiseksi, vaan kummankin menettelyn toimivuutta tulisi kehittää.

Velkaneuvonta ry lähestyi myös Yrityssaneerauslain tarkistamistyöryhmää viime syksynä ammatin- ja elinkeinonharjoittajien velkaongelmien johdosta. Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien yritystoiminnan ja yksityistalouden velkoja koskevat järjestelyt on mahdollista toteuttaa yhdessä ja samassa yrityssaneerauslain mukaisessa menettelyssä. Hyvä perusajatus ei kuitenkaan vaikuta toimivan käytännössä. Siksi yrityssaneerauslain toimivuutta tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomio lain korjaamiseen toteuttamaan nykyistä paremmin sen tehtäviä pienyrittäjien, erityisesti itsensä työllistäneiden henkilöiden velkaongelmien korjaamisessa. Velkaneuvonta ry kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että yrityssaneerauslaki ei mahdollista yrittäjän asuntovelan pidentämistä samalla tavalla kuin velkajärjestelylaki. On tapauksia, joissa yrittäjä on joutunut valitsemaan asunnon säilytyksen ja kannattavan yritystoiminnan jatkamisen välillä, kun erityisesti verottaja (joskus myös muut velkojat) eivät ole suostuneet asuntovelan maksuajan pidentämiseen. Tällainen tilanne on kohtuuton.

 

Velkaneuvonta ry nosti esiin mm. seuraavat ongelmat ja korjaustarpeet tilanteeseen, missä pienyrittäjä tarvitsee velkajärjestelyä yrityssaneerauslain perusteella:

 

 

Velkaneuvonta ry:n esityksessä YRSA -ryhmälle todettiin, että yhdistyksen jäsenistö kohtaa jatkuvasti sellaisia tilanteita, joissa velkajärjestelylain ja yrityssaneerauslain työnjakoa joudutaan tulkitsemaan. Usein ilmeiseltä näyttänyt rajanvetoratkaisu johtaa velallisen kannalta kohtuuttomaan tulokseen, kuten edellä kuvatussa esimerkissä. Tällöin lopputulos voi olla yhteiskunnallisesti käsittämätön, ja asiakkaille olisi osattava selittää, miksi velallisia ei kohdella yhdenvertaisesti. Valitettavasti YRSA–työryhmä ei näytä mitenkään noteeranneen muuten kattavassa mietinnössään Velkaneuvonta ry:n kirjeessä esitettyjä ongelmatilanteita ja etsineen niihin ratkaisukeinoja.

 

Velkaneuvonta ry esittää, että lakiesityksen jatkovalmistelussa yhdistyksen esittämät ongelmat otetaan tarkasteluun ja niihin etsitään ratkaisukeinoja. Yhdistys on valmis antamaan asiantuntija-apua keinojen etsinnässä. Esimerkiksi edellä kuvattuun asunnon säilytysongelmaan voidaan löytää ratkaisukeino velkajärjestelylain säännösten kautta. Jo yhdenvertaisuusperiaate edellyttää sitä, että ammatin- ja elinkeinonharjoittajayrittäjät, joilla ei yritystoimintaa lopettamatta ole mahdollisuutta turvautua velkajärjestelylakiin asunnon säilyttääkseen täytyy saada sama suoja yrityssaneerauksessa.

 

Todellinen valitusmahdollisuus pitää turvata

Yrityssaneerauslain eräs keskeinen epäkohta koko sen voimassaoloaikana on ollut se, ettei saneeraushakemuksen hylkäyspäätöksestä ole ollut todellista valitusmahdollisuutta, koska yritys on voitu asettaa konkurssiin valituksesta huolimatta. Hovioikeus ei ole voinut estää käräjäoikeutta asettamasta yritystä konkurssiin. Aivan kuten aiemmin oli asianlaita velkajärjestelyasioissa, yrityssaneerausasioissa on esiintynyt ja esiintyy edelleen huomattavia tuomioistuinkohtaisia eroja hakemusten hyväksymisessä. Joissakin käräjäoikeuksissa on vuositasollajopa puolet hakemuksista hylätty, kun toisissa kaikki hakemukset ovat menneet läpi. Tämä kertoo melkoisesta epätasa-arvoisuudesta lain edessä ja myös siitä, että hylättyjen päätösten joukossa on ehkä paljonkin ratkaisuja, joiden muuttuminen hovioikeudessa olisi todennäköistä tai jopa varmaa.

Tilannetta voidaan pitää jopa perustuslain vastaisena ainakin ammatin- ja elinkeinonharjoittajien (= luonnollisia henkilöitä) kohdalla .

 

Velkaneuvonta ry:n katsoo, että täysi ja todellinen mahdollisuus yrityssaneeraushakemuksen hylkäämisestä tulee toteuttaa kaikissa tapauksissa. Valituskysymys tulee saattaa peruslakivaliokunnan tutkittavaksi, mikäli hallituksen esityksessä ei tätä asiaa korjata. YRSA-työryhmän esitys, jolla käräjäoikeudelle ja hovioikeudelle tietyissä tilanteissa annettaisiin mahdollisuus rajoittaa konkurssin vaikutuksia tai estää konkurssiin asettaminen, eivät ole käytännössä riittäviä keinoja, kun vielä samaan aikaan käräjäoikeuksien mahdollisuuksia asettaa yritys välittömästisaneeraushakemuksen hylkäämisen jälkeen konkurssiin, esitetään jopa lisättäväksi. Käräjäoikeudelle annettu mahdollisuus keskeyttää yrityksen omaisuuden realisointi konkurssissa ei turvaa yrityksen toiminnan jatkamismahdollisuuksia, vaikka hovioikeus hyväksyisi valituksen ja hovioikeudelle annettu mahdollisuus estää konkurssiin asettaminen ei taas toteudu, kun hovioikeudelle ei ole annettu mahdollisuuksia käytännössä ehtiä väliin.

Velkojille todellisesta valitusmahdollisuudesta voi joissain tapauksissa aiheutua vahinkoja. Niiden estämiseksi/minimoimiseksi löytyy muita keinoja kuin valitusoikeuden rajoittaminen. Todellinen valitusmahdollisuus on niin oleellinen asia, ettei sen toteutumista voi torjua sillä, että joku voi käyttää sitä väärin. Viime mainittujen tilanteiden torjumiseksi löytyy myös välineitä.

 

Julkisoikeudellisten velkojien asemaa tarkistettava

Velkaneuvojilla on pitkäaikainen kokemus eri velkojatahojen suhtautumisesta yksityishenkilöiden velkajärjestelyihin. Monenlaisia muutoksia on tapahtunut ryhmä- ja velkojakohtaisesti. Julkisoikeudellisista velkojista verohallinto on viime vuosina muuttanut suhtautumistaan voimakkaasta järjestelyjen vastustajasta melko neutraaliin ja asialliseenasenteeseen. Vapaaehtoiset velkajärjestelyt, jotka aiemmin olivat verottajalle mahdottomuus, ovat nykyisin yleisesti verohallinnonkin hyväksymiä. Eräs merkkipaalu tässä muutoksessa oli Suomen hallituksen aloitteesta syntynyt ns. velkasovinto-ohjelma.

Velkaneuvonta ry katsoo, että julkisoikeudellisten velkojien asemaa tulisi tarkastella tarkemmin yrityssaneerausten yhteydessä. Julkisoikeudellisilla velkojilla on huomattava valta vaikuttaa yrityssaneeraushakemuksen menestymismahdollisuuksiin. Julkisoikeudelliset velkojat (verohallinto ja eläkevakuutusyhtiöt) ovat ylivoimaisesti suurin velkojaryhmä, joka hakee yrityksiä konkurssiin. Kun päätös konkurssiin hakemisesta on tehty, ei verohallinto yleensä hyväksy yrityssaneerausta, vaikka kaikki yrityksen taloutta koskevat tekijät, muut velkojat ja yhteiskunnan kokonaisetu olisivat sen puolella. Julkisoikeudellisilla velkojilla on huomattavat mahdollisuudet ennakolta varoittaa yrittäjiä ja yrityksiä ja toteuttaa EU:nkin lanseeraamaan Early warning –periaatetta. Verohallinto voisi myös ohjata yrityksiä hakemaan asiantuntija-apua. YRSA-työryhmä ei ole perusteluissa ja esityksissään puuttunut julkisoikeudellisten velkojien toiminnassa havaittuihin puutteisiin tai ongelmiin suhteessa yrityssaneerauksiin. Velkaneuvonta ry katsoo, että lakiin tulisi esimerkiksi ottaa ehdoton määräys yrityksen palauttamisesta ennakkoperintärekisteriin, kun saneerausmenettely aloitetaan tai yrityksen velkojat saavat saneeraussuojan. YRSA -ryhmän esitys, ettei yritystä saa menettelyn alettua poistaa ennakkoperintärekisteristä, on hyvä, muttei korjaa varsinaista ongelmaa, joka on jo rekisteristä poistetun sinne palauttamatta jättäminen.

 

Lain toimivuus kaikissa oloissa

Yrityssaneerauslain tulisi toimia paitsi tässä ja nyt, tehokkaasti myös silloin, kun taloudellinen tilanne heikkenee ja suuremmat määrät yrityksiä ja elinkeinon- ja ammatinharjoittajia tarvitsee turvaköyttä estääkseen konkurssiin ajautumisen. YRSA-työryhmän esitykset eivät vastaa lain muutostarpeisiin vaan jättävät huomioon ottamatta monia keskeisiä ongelmia, joihin tulisi jatkossa paneutua. Eräät työryhmän lainmuutosesitykset (mm. konkurssivertailu ja ryhmiin jako), joihin eriävissä mielipiteissä on kiinnitetty huomiota, edellyttävät uuden oikeuskäytännön muotoutumista ja lisäävät näin hakemusvaiheen epävarmuutta ja kustannuksia. Maksukyvyttömillä yrityksillä ei ole varaa riitelyyn ja toisaalta velkojat moittivat yrityksiä liian rahan käyttämisestä hakemusvaiheessa, koska se on velkojilta pois.

Velkaneuvonta ry katsoo, että hakemusvaihetta ei saa tehdä liian raskaaksi, epävarmaksi ja kalliiksi. Hakemusvaiheessa ei ole mahdollista tutkia yrityksen tilaa perusteellisesti, joten karsinta olisi epäselvissä tapauksissa jätettävä menettelyvaiheeseen.

 

Selvittäjän asema ja ammattitaito

Menettelyvaiheessa ja koko saneerausprosessi keskeisimmässä asemassa on selvittäjä. Selvittäjän merkitys tunnustetaan YRSA-ryhmän esityksessä, mutta ongelmia ei ole tarkemmin kartoitettu eikä tunnettuihin esitetä juuri ratkaisukeinoja. YRSA-ryhmän saneerausyrittäjille kohdistama kysely jo paljasti, että tyytymättömyyttä selvittäjien toimintaan esiintyy melko paljon.

Velkajärjestelypuolella selvittäjien ammattikunta on vakiintunut. Velkaneuvonta ry on osaltaan kehittänyt yhteistyötä velkajärjestelyn eri osapuolten kesken. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla selvittäjät ovat luoneet yhteydenpitoväylät tuomioistuimiin ja velkaneuvojiin myötävaikuttamalla erilaisten tapaamisten järjestämiseen. Jatkuva koulutus ja yhteistyö takaa toiminnan sujuvuuden ja kehittämisen.

Yrityssaneerauspuolella on aivan selviä ongelmia selvittäjän aseman paikantamisessa ja ammattitaidon kehittämisessä. Selvittäjien ammattikunta ei ole muotoutunut. Suurimmalla osalla selvittäjätehtävän saaneista on ollut vain yksi tapaus hoidettavanaan! Yrityssaneerauksessa selvittäjän asema on vielä oleellisempi kuin velkajärjestelyissä. Tutkimustietojen perusteella näyttää siltä, että suuri osa saneerausohjelmien epäonnistumisesta johtuu puutteellisesta selvittäjäammattitaidosta. Epäonnistu minen ohjelman noudattamisesta katsotaan yleensä yrittäjän/yrityksen virheeksi, vaikka syy olisikin siis selvittäjässä.

 

Velkaneuvonta ry katsoo, että mainittuihin keskeisiin kysymyksiin tulee lainsäätäjän jatkossa ja hallituksen esityksessä/sen perusteluissa paneutua enemmän kuin YRSA-ryhmässä on tehty. Tutkimusta saneerausten epäonnistumisista ja niiden syistä on lisättävä. Selvittäjän tärkeää ja vastuullista asemaa on korostettava lainsäädännössä ja konkurssiasiain neuvottelukunnan ohjeissa ja ammattitaitovaatimuksia lisättävä.

 

Yrittäjän ”työsuhdeturva

Velkaneuvonta ry katsoo , että yrityssaneerauslain avulla on mahdollista pelastaa taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä, joiden toiminta on jatkamiskelpoista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa äkilliset käänteet yritystoiminnan edellytyksissä ovat jatkuvasti mahdollisia. Pienyrittäjillä ei erityisesti toiminnan alkuvuosina ole taloudellista liikkumavaraa toimintaan kohdistuneiden yllätysten varalta. Kun jatkossa yhä suurempi osa kansalaisista työllistää itsensä joko vapaaehtoisesti tai, koska muuta vaihtoehtoa ei ole, yritystoiminnan kautta, tulee yrittäjille turvata minimityösuhdeturva antamalla heille todellinen mahdollisuus selvittää, onko toiminta maksuvaikeuksiin jouduttua tervehdytettävissä. Yrityssaneerauslaki ja sen sisältämät menetelmät tarjo avat keinot pelastaa yrityksiä tarpeettomilta konkursseilta ja näin vähentää myös niiden kansalaisten joukkoa, jotka joutuvat turvautumaan talous- ja velkaneuvonnan ja yhteiskunnan muiden tukiverkkojen apuun. Lakia täytyy tarkistaa siten, että nämä Suomen hallituksenkin hyväksymät tavoitteet toteutuvat käytännössä. Tässä suhteessa työryhmän esitys vaatii korjauksia.

 

Helsingissä 19. päivänä toukokuuta 2006

 

Pekka Lindberg
Velkaneuvonta ry:n puheenjohtaja

Elvi Oikarinen
Velkaneuvonta ry:n varapuheenjohtaja